Olimme kesän tauon jälkeen ultraäänessä klinikalla. Kystamainen muutos Reetan munasarjassa on kasvanut, joten hän sai lähetteeen gynekologian poliklinikalle ja hoidot lapsettomuusklinikan kanssa ovat tauolla vähintään tämän vuoden loppuun saakka (aika gynen polille on vasta marraskuun lopussa). Huokaus… Kysyin vielä lääkäriltämme, ovatko erilaiset hormonihoidot vauhdittaneet muutosten kehittymistä ja hän vastasi, etteivät ne ainakaan sitä hidastaneet ole. Jälkiviisaana voi todeta, että olisi pitänyt jättää hormoneita käyttämättä ja uskoa siihen, että tulosta voi tulla muutenkin. Typeräähän oli esim. sekin, että Reeta otti ovulaation aiheuttavia hormoneita pelkästään sen takia, että ovulaatio saataisiin tapahtumaan ennen tulevaa viikonloppua ja inseminaatio saataisiin tehtyä, klinikka kun on suljettuna viikonloppuisin. Viikonlopun jälkeen ovulaatio olisi sitten saattanut jo mennä ohi. Ja koska ovulaatio oli aiheutettu lääkkeellisesti, tuli sen jälkeen käyttää vielä lisää hormoneita, jotta elimistö valmistuisi paremmin mahdolliseen raskautumiseen.
Sen me tästä olemme oppineet, että kannattaa jo ajoissa ruveta testaamaan LH-huippuja ja etsimään ovulaation ajankohtaa kuukautiskierrossa, sillä sen tietäminen on olennaista koko hoitojen kannalta. Siispä sovimme, että minä alan testaamaan LH:ta jo nyt, vaikka emme tiedä jatkoista. Eipä siitä haittaakaan ole. Toisaalta tunnen huonoa omaatuntoa sen tähden, että minä alan valmistautumaan hoitoihin, kun Reeta tekee päässään jo työtä sen eteen, että tulee mahdollisesti luopumaan niistä omalta kohdaltaan. Harmittaa kovasti, varsinkin Reetan puolesta. Huomaan kyllä, että hänestä on hankala luopua ajatuksesta, että hän itse olisi tullut raskaaksi ja synnyttänyt lapsen. Hänen itsensä näköisen, joka olisi kantanut hänen perimäänsä. Sitä minäkin toivoin hirvittävästi. Eikä se tietenkään mahdotonta ole nytkään, mutta seuraavan inseminaation yrittäminen on mahdollista vasta gynekologisten hoitojen jälkeen, ja siihen kuluu aikaa. Aika kun on olennaista, kun ikää tulee koko ajan lisää. Toivon, että voimme vielä jatkaa Reetan hoitoja ja olen sitä mieltä, että nyt katsotaan kaikki kortit Reetan osalta. Sillä jos päätämme siirtyä minuun, Reetan hoidot ovat loppu nyt ja ainiaaksi, sillä reilusti yli 40-vuotiaita ei enää kannata hoitaa. Pohjimmiltani olen kuitenkin sitä mieltä, että sitten jos ja kun lapsi on tullut tähän maailmaan, ei ole enää mitään merkitystä sillä, kumpi meistä on sen synnyttänyt.
äitiys, endometrioosi, hormonit, LH-testaus, suklaakysta